Lassi Kämäri -palkinto 2025

 Lumen alta ilmestyvät kevään ensimmäiset kukat. Varovasti ja ympärilleen pälyillen. Ne tuovat iloa, toivoa ja tietoa jostakin tulevasta. Samanlaisia tuntemuksia tällaisessa vanhassa sotaratsussa herättävät teidän lähettämänne aforismit: vaikka maailma palaa monin tavoin, joku on hereillä ja kirjaa ajatuksiaan muistiin. Sellainen urheus liikuttaa minua. 

Tänä vuonna aforismeja tuli paljon, enemmän kuin koskaan. Kiitos niistä. Niistä heijastuvat maailmantilanne ja sen tapahtumat: sota, turvallisuusuhat, luonto, valta, ilmastonmuutos. Kauneutta ja rakkautta ei pahemmin näkynyt teksteissä.

Kirjoittakaa aforismeja. Se on hieno tapa jäsentää ympäröivää maailmaa ja omaa suhdetta siihen - ja ehkä se vähän helpottaakin.

 Paras aforismi, palkinto 10 euroa ja kunniamaininta:

Otan ilon irti elämästäni. Luen uutisia. (Juha Haapamäki)

Perustelut:

Tämä ajankohtainen aforismi osui ja upotti. Näitä mustia pilviä nousee taivaalle jatkuvasti, jos vähänkin viitsii seurata tiedotusvälineitä ja uutisia. Trumpin tempoileva tullipolitiikka ja puheet Grönlannista, Putinin uhka naapurivaltioille ja sota Ukrainassa, luonnon ja maapallon vääjäämätön ajautuminen kohti tuhoa, hallituksen leikkaukset kulttuuriin ja satsaukset sotavarusteluun. Eipä juuri iloa maisemissa.

Haapamäen aforismi on osuva, kekseliäs, yllättävä ja monitulkintainen.

Kunniamaininnat:

Tähtilipun triumfissa voimistuu balalaikan ja mahorkan haiku. Maskin kera kiehunut valekaapeli. (Sauli Salomaa)

Kevätlaitumella raikaa röyhtäilykuoro. Golfvirta hiljenee. (Eino Vastaranta)

Aika näyttää, saitko aikaan. (Timo Salo)

Etteikö muka sokea voi toista sokeaa taluttaa – ihan hyvinhän tuo näyttää sujuvan. (Mirja Keskinen)

Sinisilmäisyytemme osoittautuikin Nato-yhteensopivuudeksi. (Hannu Hirvonen)

Kauppa ja sota. Kummassakin ihminen on käypää valuuttaa. (Jussi Väinölä)

Kieli, lihan tapa kypsyä. (Esko Lovén)

Toive on lastu, toivosta veistetty. (Paula Kokkonen)

Tiede ei väitä tietävänsä, muut sitten sitäkin lujemmin. (Hannu Waher)

Jos kyyneleet olisivat yhteiskunnassamme merkki vahvuudesta, pidättelisitkö yhä itkua? (Emilia Uusitalo)

Sokea usko on kuuro. (Mika Koskinen)

Alussa oli kvanttifluktuaatio. Nyt kaikkialla ympärillämme kosminen taustanauru, maailmankaikkeuden alun kepposenkaiku. (Nuutti Hiltunen)

”Älkää olko lampaita, vaan seuratkaa minua”, sanoi uusi paimen laumalleen. (Matti Hirvonen)

Jokainen luoja on itsensä suurin ihailija. (Isabella Karhu)

Onko myötähäpeä empatiaa? (Jarkko Mäkelä)

Kartuttaa pääomaa, kun muisti ei vielä verota. (Titta Kurki)

Tekoäly ratkaisee elämän karkoituksen. (Lasse Akselin)

Lassi Kämäri -palkinto 2024

Kivi, sakset, paperi. Mikä ei kuulu joukkoon? Sakset. Jokainen, joka taistelee toimeentulostaan taiteen kivisellä tiellä, tietää oikean vastauksen. 

Meillä on varmasti nyt Suomen historian kulttuurivihamielisin hallitus, joka vie tuhkatkin pesästä. Pääministeri, joka edustaa sivistys- ja kykypuoluetta (naurua!), puhuu oikeudenmukaisuudesta, vaikka on pelkkä pääoman lakeija. Aika epätoivoisia ja hätääntyneitä viestejä näkyy ympäri taidekenttää.

Ovatko suomalaiset äänestäjät todella antaneet edustajilleen mandaatin tuhota järjestelmällisesti suomalaisen kulttuurin? Jos näin on, häpeän olla suomalainen! 

Kalevala, Sibelius, Jansson, Waltari, Kaurismäki, Gallen-Kallela, Nightwish, Aalto, Marimekko.

Hallitus vetoaa jatkuvasti tulevaisuuteen ja kysyy millaisen perinnön me jätämme lapsillemme, minä kysyn millaisen kulttuuriperinnön me jätämme lapsillemme.

Henkinen perintö on mittaamaton voimavara. Sen edessä valtionvarainministeriön virkamiehet ovat laskelmineen ja laskukoneineen hyödyttömiä näpertelijöitä.

 Paras aforismi, palkinto 10 euroa ja kunniamaininta:

Olen nähnyt kirjallisuuden tulevaisuuden, se on menneisyys. (Juha-Pekka Koskinen)

Perustelut:

Tämä monitulkintainen aforismi on kuin julistus tai profetia. Koskinen kertoo meille jotakin ilmeistä, mitä meidän pitäisi muutenkin tietää; jotakin, joka on kristallinkirkasta; ja jotakin, jonka vain kirjoittaja näkee ja ymmärtää.  Ei mitään uutta auringon alla. Tulee mieleen Raamatun Saarnaaja.

Toisaalta kirjoittaja arvelee ehkä kirjallisuuden kulta-aikojen olevan takana päin. Joskus kirjat kiinnostivat, joskus kirjailijoita kysyttiin mielipiteitä yhteiskunnallisiin asioihin, joskus peräti tasavallan presidentti siteerasi kirjailijoita puheissaan.

Muistan kuulleeni (muistinvaraisesti) Erno Paasilinnalta että "kirjailija on kuollut jo kirjoittaessan".  Tämäkin tulee todeksi Koskisen aforismissa. 

Mutta kuten tiedämme lopulta lukija kirjoittaa lauseen loppuun omalla tulkinnallaan. Siinä mielessä jokainen julkaistu lause on kuin kaarnavene ajatusmyrskyissä.

Olkaa hyvä, miettikää ja tulkitkaa!

Kunniamaininnat:

Valta on paisuvaista. Ilman sitä ei yksikään mulkku nouse. (Hannu Hirvonen)

Rivien välistä lukien saa uuden kirjan. (Vesa Papunen)

Tarkka pilkka osuu mihin sattuu. (Nuutti Hiltunen)

Realismi on tekosyy antaa periksi. (Esa Paloniemi)

Sana voi olla vapaa, lause ei koskaan. (Hannu Waher)

Pakota hänet muottiisi, jos uskot sirpaleiden tuovan onnea. (Juha Kare)

Sotka muni, sotki, munasi. (Timo Salo)

Sanasepät takovat korulauseita. (Titta Kurki)

Meteorologia ja teologia tuottavat taivaslähtöisiä ennusteita huomisesta. Tieteenä. (Paula Kokkonen)

Yksiön pyöreä ikkuna pyyhkii neliöhäpeän nurkat. (Tomi Aho)

Sanot ymmärtäväsi minua. Tosiasiassa minun täytyy ymmärtää sinun ymmärtämistäsi. (Anja Hyttinen-Oikkonen)

Osaisinpa olla, osaisinpa antaa olla. (Matti Saurama)

Vastuunpakoilijat ovat erinomaisia uimareita. He pysyvät aina pinnalla. (Tuula Nyström) 

Ravintorikkaita sanoja, lauseissa paljon joutomaata. (Esko Lovén)

Huonoimmat ajatukset kierrätetään hautomoiden kautta. (Hanna-Leena Ylinen)

Päättely on ratkomista, joka ei ole katkomista vaan langanpäiden liittämistä. (Mirjam Larinkari)

Arvojen murentuessa sirpaleet viiltävät. (Anneli Piirainen-Hämäläinen)

Lassi Kämäri -palkinto 2024

 Lassi Kämäri järjestää jo legendaariseksi muodostuneen valtakunnallisen aforismikirjoituskilpailun.

Kilpailu on avoin kaikille. Kukin kirjoittaja voi osallistua kilpailuun yhdellä ennen julkaisemattomalla aforismilla. Aforismin aihe on vapaa. 

Lähetä aforismisi sähköpostilla osoitteeseen lassi.kamari@gmail.com viimeistään 17.4. 2024

Vielä nimeämätön raati valitsee parhaan aforismin. Raadin puheenjohtajana toimii kirjailija, aforistikko Lassi Kämäri.

Kilpailun tulokset julkistetaan Suomen Aforismipäivänä 18.4. 2024 klo. 12:00 Lassi Kämärin blogissa Loistava puhallus.

Lassi Kämäri -palkinto tullaan jatkossa jakamaan vuosittain Suomen Aforismipäivänä 18.4. klo. 12:00

Kilpailussa jaetaan seuraavat palkinnot: Paras aforismi, palkinto 10 euroa ja kunniamaininta. Mahdolliset muut palkittavat, kunniamaininta. 

Kilpailuun osallistumisesta mahdollisesti aiheutuvia kuluja ei korvata.

Lisätietoja kilpailusta ei anneta.

Tiedotetta saa jakaa vapaasti.

Lassi Kämäri -palkinto 2023

Kevät tuo tullessaan muurarin, maalarin, hanslankarin ja rannoille hampparin - mutta tuo se myös joka vuosi ratkaisun Lassi Kämäri -aforismikilpailuun.

Viime aikoina on puhuttu paljon runouden kuolemasta.  Aforismeista ei ole edes puhuttu. Valitettavasti. Niin marginaalissa tämä kirjallisuuden pieneliö elää ja ahertaa. Kaukana takana ovat ajat, kun puhuttiin "aforismibuumista". Nyt aforistikon voi nähdä korkeintaan harhailemassa yksinään hautausmaan kuusikossa. Ehkä hän on siellä etsimässä juuri sitä joukkoa, jolle voisi esitellä jonkun kuolleen mietiskelijän hautakiven ryyditettynä parilla oivallisella sitaatilla.

Pimeydessä pilkottaa kuitenkin valo - ja se on tämä kilpailu, johon leikkisyyteen taipuvaiset ajattelutaiteilijat osallistuvat vuodesta toiseen uskollisesti. Vaikka tämä on Suomen suurin, kaunein ja pitkäikäisin aforismipalkinto, osallistujat tietävät, ettei perhettä elätetä tämän palkinnon voitoilla. Vain hengen jylhyys ja sivistyksen kaipuu ajaa heidät tähän viheliäiseen ja armottomaan kilvoitteluun huhtikuussa, joka on kuukausista julmin.

Olen ylpeä näistä ahavoituneista mestareista, olen ylpeä jokaisesta tänne saapuneesta lauseesta. Eläköön aforismi!

Paras aforismi, palkinto 10 euroa ja kunniamaininta:

Olin perhonen. Heräsin surinaani. (Hannu Hirvonen)

Perustelut:

Lähes jokainen meistä on pohtinut joskus, ainakin lapsena, onko valveillaolo vai uni todellisuuttamme. Ajatus on kiehtova, pelottavakin. Onko olemassa rinnakkaistodellisuus, joka tunkee unissa esiin. Alitajuntamme tuottaa kummallista fragmentaarista, sirpaleista materiaalia, jossa kaikki on mahdollista. Alitajuntamme toteuttaa myös salaisimpia unelmiamme, toiveitamme ja pelkojamme

Hannu Hirvosen minäkertoja, pörriäinen, kärpänen, tietää, mistä minä puhun. Se näkee unta, jossa se liihoittelee keväisellä niityllä, värikkäänä, kauniina ja kevyenä kuin tuulen henkäys ja herää sitten paskakasassa jossain ulkohuusin alla.

En toki tahdo ohjata lukijan tulkintaa enempää omalla karulla tulkinnallani. Tämäkin Hirvosen aforismi aukeaa moneen suuntaan - ja on keväisyydessään ja yllätyksellisyydessään sellainen, joka nostaa hymyn lukijan huulille ja mieleen. Neljällä sanalla voi kertoa paljon!

Kunniamaininnat:

Metallista tehdään mitali, ripustetaan sotilaaseen. Sotilas täynnä metallia niveliä myöten. (Hannu Waher)

Ikkunaruutujen välissä kuolleita kärpäsiä ja universumi. Pitäisikö murtautua sisään vai ulos? (Pauli Luoma) 

Silkkitie tuoksahtaa sivistykseltä, Oil Road tuhopoltolta. (Olli Hyvärinen)

Maan tuskassa pakkasukko ei tahdo sulaa, maatuska syntyä pariksi. (Sauli Salomaa)

Nimien pudottelu, hengen kömpelyyttä. (Juha Kare)

Uskonto perustuu näkymättömään hyväntekijään, politiikka näkyvään pahantekijään. (Juha-Pekka Koskinen)

Kansakoulun pihalla sikaringissä silmälasipäinen poika. Ikuisesti. (Ari Pekka Sarjanto)

Lassi Kämäri -palkinto 2022

 Kun korona alkoi hiljalleen häipyä tai siitä alkoi tulla osa hyväksyttyä normielämää ja vuodenkiertoa, saimme tilalle sodanuhan. Naapuri alkoi isotella ja Suomessa aloimme nähdä Naton ensimmäistä kertaa ainoana vaihtoehtona puolustaa maamme rajoja tulevaisuudessa. Kun luotto oli taas mennyt, jos sitä koskaan oli ollutkaan Mainilan laukausten jälkeen, paluuta entiseen puolueettomuuteen ei enää ollut. Itsekin liputan nyt ensimmäistä kertaa vahvasti Naton puolesta.

Tuli myös jälleen todistettua että se mikä tapahtuu lähempänä koskettaa aivan erilailla. Varsinkin se mikä tapahtuu Euroopassa, Ukrainassa. Afrikan kansanmurhat eivät Suomessa hetkauta. Mutta hyvä niin että edes nyt haluamme auttaa Ukrainaa ja ukrainalaisia monin tavoin.

Jossain vaiheessa vihjailtiin jostain aforismibuumista. Omasta mielestäni mitään buumia ei ole koskaan ollutkaan, korkeintaan pientä pintaväreilyä ja myötätuulta. Ja nyt koko lajityyppi on pikemminkin vaipumassa marginaalin marginaaliin. Mutten ole lainkaan huolestunut. Parhaat lauseet elävät ikuisesti!  Ja tämä palkinto elää ja hengittää!

Paras aforismi, palkinto 10 euroa ja kunniamaininta:

Ei niin paljon vodkaa Venäjälläkään, että sitä riittäisi Kremlin moraaliseen kompassiin. (Juha Kare)

Perustelut: 

Vodka on venäläisyyttä - ja ainakin olemme kuvitelleet että se on ollut oleellinen osa ystävyyssuhteiden ylläpidossa venäläisten korkeimman johdon kanssa. Toisaalta venäläinen romaanikirjallisuus ja runous tuntevat laiskan vätyksen, jonka elämäntehtävä on vodkan litkiminen ja lorviminen. Nyt Venäjällä on kuitenkin säälimätön johtaja, jonka vallanhimoa ei pysäytä vodka, ei pakotteet, ei mikään.

Kunniamaininnat: 

Huono sotamoraali: ei halunnut tappaa. (Hanna-Leena Ylinen)

Mennyt meissä: liskoaivoista digisaatanan jumalsanaa. (Olli Hyvärinen)

Maapallo tarvitsee paljon huomiota, onhan sillä kaksi omaa napaa tuijotettavaksi. (Helena Seppälä)

Moni pakenee talvella etelän lämpöön jotta lapsenlapsiemme ei tarvitse tehdä samaa. Huomaavaista. (JP Koskinen)

Tauti hiljentää. Rauhan käsitys väljenee. Hullun totuudelle eivät pysty. (Sauli Salomaa)

Käännä runo matematiikan kielelle. Saat laskun. (Hannu Hirvonen)

Ääretön ilmaistuna sisältää jo reunan. (Hannu Waher)

Lassi Kämäri -palkinto 2022

 Lassi Kämäri järjestää jo legendaariseksi muodostuneen valtakunnallisen aforismikirjoituskilpailun.

Kilpailu on avoin kaikille. Kukin kirjoittaja voi osallistua kilpailuun yhdellä ennen julkaisemattomalla aforismilla. Aforismin aihe on vapaa. 

Lähetä aforismisi sähköpostilla osoitteeseen lassi.kamari@gmail.com viimeistään 17.4. 2022

Vielä nimeämätön raati valitsee parhaan aforismin. Raadin puheenjohtajana toimii kirjailija, aforistikko Lassi Kämäri.

Kilpailun tulokset julkistetaan Suomen Aforismipäivänä 18.4. 2022 klo. 12:00 Lassi Kämärin blogissa Loistava puhallus.

Lassi Kämäri -palkinto tullaan jatkossa jakamaan vuosittain Suomen Aforismipäivänä 18.4. klo. 12:00

Kilpailussa jaetaan seuraavat palkinnot: Paras aforismi, palkinto 10 euroa ja kunniamaininta. Mahdolliset muut palkittavat, kunniamaininta. 

Kilpailuun osallistumisesta mahdollisesti aiheutuvia kuluja ei korvata.

Lisätietoja kilpailusta ei anneta.

Tiedotetta saa jakaa vapaasti.

Lassi Kämäri -palkinto 2021

Huhtikuu on kuukausista julmin, totesi joskus T.S. Eliot. Meille pandemian vangeille se lienee kuukausista toiveikkain. Kuljemme reippain mielin kohti piikkiä, mikä on ajatuksena lohdullinen, toisaalta sarkastisesti ajatellen jopa makaaberi. 

Asioiden tärkeysjärjestys on muuttunut monien elämässä. Tämä aika on osoittanut taas kerran miten haavoittuvainen ihmisen ylivoimaisuus lopulta on. Olimme ainakin hetken täysin polvillamme opettelemassa nöyryyttä. Opimmeko sitä? En tiedä. Tuskin. 

Keskustelin erään henkilön kanssa tästä Lassi Kämäri -palkinnosta. Hän sanoi että kilpailun paras puoli on se, että kynnys osallistua on matala, demokraattinen, koreilematon, vakava mutta leikkimielinen. Kadunmieskin on mukana, jos vain tahtoo ajatella ja ilmaista ajatuksensa aforistisessa muodossa 

Kiitos aforismeista, jokaisesta. Niitä tuli tänä vuonna todella paljon. Enemmän kuin aikoihin. 

Kohti valoa, kohti kesää. 

Paras aforismi, palkinto 10 euroa ja kunniamaininta: 

Aforismiko pölyistä? Ilmoittaudun pölyttäjäksi. (Hannu Hirvonen) 

Perustelut: Hannu Hirvosen meta-aforismi on keväinen. Ihmisten ennakkokäsityksistä huolimatta aforismia kohtaan tekijä ilmoittautuu pölyttäjäksi. Hän aikoo levittää aforismin ilosanomaa läpi laaksojen ja kukkuloiden, yli vesien ja kautta rantojen - ja hän on ylpeä vapaaehtoinen.

Kunniamaininnat: 

Kannattaako avata kaikkia ikkunoita, jos ei tiedä kestääkö sydän läpivetoa. (Tiia Kyllönen)

Minäkertojiksi olemme kaikkitietäviä. (Juha Kare) 

Täyteläinen vieraus nautitaan pois ystävien kesken. (Virpi Alanen) 

Elämä? Miksi tuli juostua tulijuoksua? (Olli Hyvärinen) 

Viisasten kivi on se, jota ei alun perinkään ole heitetty. (Leena Sainio) 

Pelko, etteivät tehtaan likat enää naura äijien jutuille. Puut eivät kukkisi keväällä. (Pauli Luoma) 

Paras neuvo on se, jota ei anneta. (Katri Tapola) 

Istuntosali kumisee tyhjyyttä – naapurin pöntöstä pikkulintu vaiennettu. (Sauli Salomaa) 

Himokkaan kuntoilijan ote on salakavalan salpaava. On näet tullut tavaksi aloittaa itseensä ripustautumisen harjoitukset. (Matti Saurama) 

Tänään tähti, huomenna tähde. (Kaarina Nivala) 

Kiitollisuus kuin kulauttaisi alas koko taivaan heijastuksen lasista, jossa on vettä, ei meri. (Aulis U. Lehtinen)

Lassi Kämäri -palkinto 2021

Lassi Kämäri järjestää jo legendaariseksi muodostuneen valtakunnallisen aforismikirjoituskilpailun.

Kilpailu on avoin kaikille. Kukin kirjoittaja voi osallistua kilpailuun yhdellä ennen julkaisemattomalla aforismilla. Aforismin aihe on vapaa. 

Lähetä aforismisi sähköpostilla osoitteeseen lassi.kamari@gmail.com viimeistään 17.4. 2022

Vielä nimeämätön raati valitsee parhaan aforismin. Raadin puheenjohtajana toimii kirjailija, aforistikko Lassi Kämäri.

Kilpailun tulokset julkistetaan Suomen Aforismipäivänä 18.4. 2022 klo. 12:00 Lassi Kämärin blogissa Loistava puhallus.

Lassi Kämäri -palkinto tullaan jatkossa jakamaan vuosittain Suomen Aforismipäivänä 18.4. klo. 12:00

Kilpailussa jaetaan seuraavat palkinnot: Paras aforismi, palkinto 10 euroa ja kunniamaininta. Mahdolliset muut palkittavat, kunniamaininta. 

Kilpailuun osallistumisesta mahdollisesti aiheutuvia kuluja ei korvata.

Lisätietoja kilpailusta ei anneta.

Tiedotetta saa jakaa vapaasti. 

Lassi Kämäri -palkinto 2020

Olen elänyt hetken huoneihmisen elämää pandemian varjossa eristettynä kotiini, eristettynä Uudellemaalle, ilman perusoikeuttani vapaaseen liikkumiseen. Kaiken keskiössä on nyt virus, pirulainen, joka pahimmillaan tappaa vanhuksia ja vakavia perussairauksia omaavia ihmisiä.

Olisi luullut että tällainen poikkeustilanne inspiroi ajattelijoita, aforisteja, veret seisauttavaan terävyyteen tai syvään empatiaan. Mutta ei. On ollut kyllä aikaa ajatella, keskittyä. Ilmeisesti sitten koko kauheus on enimmäkseen jähmettänyt ja turruttanut. Ja toki aforismi on kuitenkin ihmisen tarvehierarkiassa niin alhaisella portaalla, että ihmiset keskittyvät nyt oleelliseen, itsensä ja lähimmäistensä suojelemiseen, hengissä pysymiseen, normiarkeen, asioiden pyörittämiseen.

Joskus tämä kaikki on kuitenkin ohi, pandemia on ohi, elämä on ohi. Mutta ennen sitä, on hetki aikaa rakastaa. Keskittykäämme siihen, unohtamatta tietenkään turvaväliä.

Ja jos se ketään lohduttaa: ruttopuistossa kukkii jo kirsikkapuu.

Yleisenä huomiona vielä: aforismeja tuli tänäkin vuonna paljon. Raati kiittää ja kumartaa.

Paras aforismi, palkinto 10 euroa ja kunniamaininta:

Korona rokottaa, piikki on auki. (Kyösti Mäkinen)

Perustelut:

Kyösti Mäkisen aforismi leikittelee taitavasti merkityksillä, pandemialla, ajankohtaisuudella ja taloudella.

Korona rokottaa meistä jokaista. Jos se ei rokota henkisesti tai fyysisesti, se rokottaa varmasti taloudellisesti. Ja miten ironista: jos meidät jokin koronalta voi pelastaa, se on rokote.

Valtion piikki on auki. Suomi ottaa velkaa miljardeja. Sitä kautta korona on piikki jokaisen kansalaisen lihassa. Pahimmillaan tulevien sukupolvien lihassa.

Vaikka Kyösti Mäkisen aforismi on hieman lehtiotsikkomainen, se onnistuu, toimii ja tiivistää oivallisesti sen, mitä tässä ajassa juuri nyt tapahtuu.

Kunniamaininnat:

Talouden näkymätön käsi? Kuka senkin pesee? (Hannu Hirvonen)

Unikirjassa sanotaan: jos on yhteydessä naiseen unessa, luovuus alkaa toimia. Tekstini ovat beibejä. (Pauli Luoma)

Turhan informaation tulva: persoonaton sensori. (Olli Hyvärinen)

Pandemian ensimmäinen uhri: terve järki. (Juha-Pekka Koskinen)

Maailma pelottaa, jäivätkö avaimet sittenkin toisten housujen taskuun? (Matti Saurama)

Suden hetkellä tanssia susien kanssa. (Tea Julkunen)